Tervehdys tuoreelta puheenjohtajalta! Hallitus uudistui vuodenvaihteessa miltei kokonaan: vanhana jäsenenä jatkoi ainoastaan Mikko Niemelä Suomen tietokirjailijoista, joita minäkin edustan.
Vaikka minulla ei ole aiempaa kokemusta Sanaston hallituksesta, olen ehtinyt tutustua kirjallisuuden tekijöiden edunvalvontaan kirjallisuuskummina syksystä 2023 lähtien. Toimiston väki on perehdyttänyt meitä kummeja uutterasti, ja tapaamiset kansanedustajien kanssa ovat opettaneet paljon.
Olen ymmärtänyt, kuinka paljon asioita kansanedustajien pöydillä on. Kirjailijoiden ja kääntäjien tulonmuodostus ei ole helpoimmasta päästä, jos ei aivan vaikeimmastakaan. On tärkeää, että pystymme avaamaan työtämme mahdollisimman selkeästi, sillä se on monin tavoin epätyypillistä.
Ajat ovat kirjallisuuden tekijöille hankalat, mutta viestiämme on kuultu ja päätöksenteon rattaita on ainakin lämmitelty. Yksi omista kansanedustajistani, Tiina Elo (vihr.), teki keväällä kirjallisen kysymyksen korkeakoulujen verkkokirjahyllyistä. On käsittämätöntä, että kun opiskelija lainaa korkeakoulukirjastosta kirjani fyysisenä kappaleena, saan minulle tekijänä kuuluvan lainauskorvauksen, mutta kun hän lukee sen verkkokirjahyllypalvelua hyödyntäen, en saa senttiäkään. Asia ei vielä edennyt, mutta vaikuttamistyö onkin sitkeän ja kärsivällisen ihmisen hommaa.
Kummikollegani Sami Hilvo sai kansanedustajansa Pihla Keto-Huovisen (kok.) kanssa aikaan toimenpidealoitteen, jonka allekirjoitti yli puolet kansanedustajista. Aloitteen tavoitteena on korjata saavutettavuuskirjasto Celian kautta lainattujen teosten kohdalla vallitseva epäkohta: enää murto-osa lainoista tuottaa tekijöille korvauksia. Tämä asia saadaan toivottavasti kuntoon vielä istuvan hallituksen aikana.
Niin, eduskuntavaalit odottavat jo nurkan takana. Sekä Sanastossa että kaikissa neljässä jäsenjärjestössämme pohditaan paraikaa vaalitavoitteita. Meillä on joitakin eri tavoin painottuvia intressejä. Esimerkiksi korkeakoulukirjastojen verkkokirjahyllykysymys koskee käytännössä vain tietokirjallisuuden tekijöitä. Äänikirjoista saatava riittämätön korvaus taas osuu etupäässä kaunokirjallisuuden tekijöihin.
On myös asioita, jotka yhdistävät. Niistä tärkein on Sanaston ydintehtävä: lainauskorvaukset. Lainauskorvausmäärärahaa korotettiin viimeksi vuonna 2016. Elinkustannukset ovat nousseet kymmenessä vuodessa viidenneksen. Määrärahaan on saatu yksittäisiä korotuksia esimerkiksi joululahjarahojen muodossa, mutta olisi korkea aika nostaa pottia pysyvästi. Yleisissä kirjastoissa lainojen määrätkin ovat viime aikoina kasvaneet kasvamistaan. Hyvä niin. Ilman lukijoita ei olisi tarvetta meille kirjailijoille ja kääntäjillekään. Siksi myös lukutaidon ylläpitäminen on meille kaikille tärkeä asia.
Tietokirjailija ja tutkija Maria Lassila-Merisalo aloitti Sanaston puheenjohtajana vuoden 2026 alussa. Teksti on julkaistu myös Sanaston vuosikertomuksessa 2025.
